8.5.14

Opintomatka Berliiniin

Syksyllä koulussa tuli puhetta, että luokkamme haluaisi lähteä opintomatkalle. Opettajakin innostui ideasta, ja siitä lähti käytiin matkan suunnittelu. Matkan määränpääksi valittiin ITB-messut Berliinissä. Matka järjestettiin yhteistyössä TAMKin Matkapalveluiden kanssa, ja reissuun lähti yhteensä 25 opiskelijaa ja 2 opettajaa.



Majoituimme Berliinissä lähellä Alexanderplatzsia Pangea People -hostellissa. Hostellille oli todella helppo löytää. Ryhmämme majoittui opettajia lukuunottamatta hostellin samassa kerroksessa, jonka huoneet oli nimetty Australian paikkojen mukaan. Jokaisella kerroksella oli oma paikka, jonka mukaan huoneet oli nimetty. Hostellin yläkerrassa oli myös ravintola/baari. Hostellin huoneet olivat siistejä ja hyvän kokoisia. Lisää pistokkeita ja parempia valoja olisivat ryhmäläisemme kaivanneet, mutta ilman niitäkin pärjättiin.






Hostellille saapumisen jälkeen melkein kaikki suuntasivat jonnekin lähialueille syömään. Olimme sopineet tapaavamme halukkaiden nähtävyyksienkatselijoiden kanssa hostellin edessä myöhemmin ja menevämme yhdessä katsomaan Berliinin muuria. Muurille pääsi helposti kulkemalla junalla pari pysäkinväliä. Asemalta ei ollut opasteita East Side Gallerylle, mutta löysimme sinne silti helposti. Kävelimme koko ulkoilmagallerian päästä päähän katsellen taidetta ja ihmetellen muuria. Lähempänä kaupunkia hyppäsimme taas junaan ja suuntasimme takaisin Alexanderplatzille. Tarkoituksena oli nousta televisiotorniin nauttimaan maisemista, mutta sää ja jonon pituus saivat meidät toisiin aatoksiin ja kaikki päättivätkin vähän shoppailla.



Illaksi olimme varanneet hostellilta buffetin. Ruoka haettiin tarjottimilla. Tarjonta ei ollut suurta; varsinkin kasvisruokailijoille oli hyvin vähän syötävää ja me kaikki vähän petyimme, mutta saimme kuitenkin vatsamme täyteen. Vesi ei sisältynyt ruokailun hintaan, joten monet ostivat itse jotain muuta. Illalla hostellin baarissa oli Happy Hour, jonka aikana kaikki cocktailit maksoivat 4 €, joten monet ryhmäläisistä ostivat jälkkäriksi drinkit.



Seuraava päivä oli matkamme päätarkoitus. ITB-messuille kuljettiin yhdessä ryhmänä, mutta koska messut olivat todella suuret ja aikaa meillä ei ollut niihin tutustumiseen kuin yksi päivä, päätimme jakaantua pienempiin ryhmiin kiertelemään aluetta. Messut erosivat paljon Suomen matkamessuista jo kokonsakin puolesta, mutta niin myös sen puolesta, miten matkailu oli selkeästi esillä bisneksen muotona. Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että olimme paikalla ammattilaispäivänä. Messualueella oli todella paljon pieniä soppia, joissa alan asiantuntijoiden oli mahdollista käydä bisnesneuvotteluja. Messuilla oli myös paljon kaikkea hauskaa tehtävää ja nähtävää. Monilla oli tarjolla jotain paikallista syötävää tai juotavaa, ja enemmänkin esiteltiin itse maata kokonaisuudessaan kuin jotain tiettyä paikkaa tai nähtävyyttä.






Messut kestivät kuuteen asti, mutta neljältä alkoi jalkoja pakottaa jo niin paljon, että meidän ryhmän täytyi lähteä takaisin kohti keskustaa. Monet muutkin olivat messuilla pitkän päivän, ja lisää aikaa messujen kiertämiseen olisi tarvittu. Yhden päivän ainaka ei vain pystynyt ja jaksanut kiertää koko messualuetta. Messuilla ei myöskään jaettu yhtä paljon esitteitä, kyniä tai muutakaan rojua kuin mitä yleensä messuilta tulee kannettua kotiin kilokaupalla. Ihan hyvä, etteivät matkalaukut täyttyneet yli sallitun painon.



Messujen jälkeiselle illalle ei ollut sovittu mitään yhteistä toimintaa. Muutamat lähtivät käymään televisiotornissa katsomassa maisemia, koska sääkin oli parempi kuin edellisenä päivänä. Heidän harmikseen jono oli kuitenkin tällä kerralla vielä pidempi, mutta se ei haitannut. Hissiin ei tarvinnut jonottaa paikan päällä, vaan siihen ostettiin paikka tiettyyn aikaan, jolloin pääsi ylös. Ylös nousemista odotellessa ryhmäläiset ehtivät hyvin käymään syömässä. Kaikilla ryhmäläisillä oli käytössä 48 tunnin Berlin WelcomeCardit, joilla pystyi kulkemaan rajattomasti julkisilla liikennevälineillä, mutta sillä sai myös televisiotornin sisäänpääsyyn 25 % alennusta. Illalla monet ryhmästämme kokoontuivat taas hostellin baariin halpojen cocktailien innoittamana.



Paluupäivälle ei ollut muuta ohjelmaa kuin lentokoneeseen ehtiminen. Ryhmämme oli ajoissa kentällä, ja sielä oli hetki vapaa-aikaa, kun odottelimme lennon ilmestymistä tauluihin. Koko päivä oikeastaan kului lentokentillä, koska lentomme kulki Oslon kautta, ja näin ollen lentoaika verrattuna suoraan menolentoon oli paljon pidempi. Onneksi Oslossa oli vain tunnin vaihto, joten emme joutuneet odottamaan kauaa. Lennoillamme ei myöskään tarjoiltu ruokaa, vaan pelkkää kahvia ja teetä, joten Berliinin kentällä kaikki koettivat syödä itsensä täyteen, ettei koneesta olisi tarvinnut ostaa ruokaa. Lentokoneruoka oli aika kallista opiskelijabudjetille.




Iloisesti pääsimme takaisin Suomen kamaralalle, ja ryhmä hajaantui hyvin nopeasti kuka minnekin. Bussilla Tampereelle takaisin kulkevat joutuivat odottelemaan hetken aikaa bussin lähtöä, mutta aika kului onneksi nopeasti. Koko päivä oli reissattu, joten porukka alkoi olla väsynyttä eikä puheensorina ollut enää yhtään niin innokasta kuin matkalle lähdettäessä.

Kiitos vielä mukavasta reissusta kaikille mukana olleille ja erityisesti opettaja Timolle!

-Alisa

16.5.13

Opintomatkalla Tanskan Odensessa



Lähdimme kolmen opettajan ja neljän opiskelijan voimin Odenseen, Tanskaan, tarkkailemaan InnoEventtiä. Tapahtuma järjestettiin siellä jo viidentenä perättäisenä vuonna, ja nyt konsepti halutaan tuoda TAMKiin mahdollisesti jo ensi syksyksi. Tehtävämme oli siis tarkkailla ja tehdä parannusehdotuksia järjestelyn ja sisällön osalta.

Ilmoittautuminen ensimmäisenä päivänä ja osallistumisen varmistaminen
Tapahtuman ideana oli tuottaa ratkaisuja paikallisen sairaalan ongelmiin. Ensimmäinen päivä kului kylmässä hallissa, jossa kyseinen sairaala esitteli ongelmansa, joihin toivoi ratkaisuja. Opiskelijat olivat jakautuneet omien kiinnostustensa mukaan neljään eri kategoriaan, joilla kaikilla oli omat ongelmansa. Siitä heidät jaettiin vielä pienempiin 10 hengen ryhmiin, joissa sitten työskentelivät seuraavat viisi päivää innovoiden.

Ryhmätyöskentelyä toisena päivänä
Kuten sanottu, ensimmäisen päivän halli oli JÄÄTÄVÄ, koska lämmitys piti niin hirveää meteliä, ettei sen yli olisi erottanut puhetta. En usko, että kukaan nautti päivästä, ja myöhemmin yksi järjestäjistä myönsi, että koko homma oli lähinnä PR:ää sairaalalle. Toki siellä esitettiin ongelmia ryhmille, mutta he olivat saaneet kaikki tarvittavat tiedot jo ainakin viikkoa aiemmin. Lounas ei ollut ilmainen, muttei myöskään kallis onneksi, sillä se oli vain leipä. Toki leivällä oli kokoa! 

Ensimmäisen päivän sämpylälounas

Päivä tuntui pitkältä, vaikka kesti reilusti alle kuusi tuntia, johtuen varmasti juuri kylmyydestä. Kotiin kuitenkin päästiin ja seuraavan päivän ryhmätyöskentelyä odotettiin mielenkiinnolla, koska kaikki sanoivat sen olevan paljon mukavampaa :)

Ensimmäisen päivän loppukevennys: ilmapalloja!

Ja toki ryhmätyöskentely olikin paljon mukavampaa! Ryhmät olivat lähestulkoon kaikki kokeneet tapahtuman aiemminkin, koska InnoEvent on pakollinen jokaiselle, ja näin ollen turhaa kyräilyä ei ollut, vaan ryhmät tiesivät heti, mitä tehdä. Ideoita heiteltiin, osa jäi mietintämyssyyn ja osa meni suoraa roskiin. Tunnelma oli rento ja vapautunut, koska työ oli itsenäistä, ja vaikka valmentajia oli paikalla, ei heitä juurikaan näkynyt ja ryhmien annettiin olla rauhassa ilman turhaa painostusta. Kaikki olivat sitä mieltä, että ryhmätyö oli hauskinta koko projektissa.

Yksi monesta ryhmästä

Ryhmätyötä, ideoiden läpikäymistä ja puimista

Me opiskelijat emme voineet jäädä paikan päälle palkintojenjakotilaisuuteen asti, mutta kuulimme, että tilaisuus oli hyvin mahtipontinen ja ”Oscar-mainen”. Olisi ollut mukava jäädä loppubibbaloihin, mutta minkäs teet, EU:n rahapussi ei venynyt ;) Lähtömme mahdollisti siis EU-rahoitteinen YRKA-hanke ”Yrittäjyyden kansainväliset oppimisverkostot” -projektin kautta. 

Saimme myös tilaisuuden tutustua FabLabiin, jossa rakennettiin kaikkea hauskaa ja käsittämätöntä koneilla, joista kukaan ei ollut ikinä kuullutkaan. Haluaisin kertoa FabLabista enemmän, mutta asia meni vähän ohi ihmetellessä!

FabLabin aikaansaannoksia ihmetellessä

Loppukevennyksenä InnoEventin tekemä Harlem Shake!


Heli Rontu


9.5.13

Työpajatunnelmia Tallinnasta




Välillä opiskelumme on mukavan käytännöllistä. Tutustuimme kahden kurssin (Palveluyrityksen markkinoinnin perusteet ja Matkailupalvelujen markkinointiviestintä) yhteisenä projektina matkailuyrityksen markkinointiin. Opettajamme projektissa olivat Timo Leppäkoski ja Maj-Lis Läykki. Projektissa oli tarkoitus toteuttaa markkinointi-isku Tampereen keskustorilla Ikaalisten matkatoimistolle ja nopean konseptoinnin työpaja Tallinnassa markkinointi-iskusta saadulla palkintomatkalla. Suunnitellulle markkinointi-iskupäivälle luvattiin kaatosadetta, joten suunnitelmat vaihtuivat. Ensin tehtiinkin työpaja ja matka Tallinnaan. Ikaalisten matkatoimiston yhteyskyydillä pääsimme ensin Helsinkiin. Satamassa siirryimme Silja Europalle ihailemaan auringonlaskun heijastuksia Itämeressä.















 Kuva Heli Rontu

Nopean konseptoinnin työpaja aloitettiin heti, kun olimme saaneet matkatavarat hyttiimme. Ikaalisissa olimme saaneet teoreettiset työkalut tehtäväämme varten: ohjeet stooripuun rakentamiseen ja brändikirjekuoren kasaamiseen.

Maj-Lis jakoi ohjeita, jotka otettiin vastaan asiaankuuluvalla hartaudella. Ideointi lähti heti käyntiin. Illan aikana jokainen pohti, millaisia kohderyhmiä Ikaalisten matkatoimistolla on. Sen lisäksi jokaisen tehtävänä oli suunnitella toimeksiantajalle stooripuu ja brändikirjekuori. Ideoinnin jälkeen tutustuimme risteilyn ohjelmatarjontaan. Laivalla soitti mm. Taikakuu.

Aamulla lähdimme Tallinnan kiertoajelulle. Reitti oli hyvin suunniteltu: saimme nähdä sellaisia Tallinnan alueita, joihin ei ehkä perinteisellä ostosmatkalla tule tutustuttua. Erityisesti Piritan merenranta-alue oli viehättävä. Alueella sijaitsee useita turistikohteita kuten birgittalaisluostari, kasvitieteellinen puutarha, Metsakalmistun hautausmaa ja Tallinnan tv-torni.


Hotellimme sijaitsi ihanteellisella alueella ihan satamassa lyhyen kävelymatkan päässä niin laivalaiturista, Viinarannasta, Norde Centrumista kuin Tallinnan keskustastakin. Neljän tähden hotelli Euroopa on avattu 2007. Sen sisustuksessa on käytetty paljon paikallisia luonnonmateriaaleja, kuten saarenmaalaista dolomiittia, tammea ja saarnia. Sisäänkirjautumisen jälkeen osa ryhmästämme lähti tutustumaan keskustan ostoskeskuksiin, osa tutustui Vanhakaupunkiin ja osa jäi virkistäytymään ja nauttimaan mukavista hotellihuoneista.



Kulttuuri-intoilijan näkökulmasta matkan ajankohta ei ollut paras mahdollinen: suuri osa Tallinnan kirkoista ja museoista avaa ovensa vierailijoille vasta huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa. 1300-luvulla rakennettu Pyhän Hengen kirkko oli kuitenkin jo avoinna.




Opiskelija-alennuksella pääsimme kirkkoon ihailemaan sen upeaa alttarikaappia. Alttarikaappi on 1400-luvulta, ja sen tekijä on saksalainen taiteilija Bernt Notke. Saman taiteilijan on myös Tallinnan tunnetuin maalaus, Kuolemantanssi, joka sijaitsee Niguliste-kirkossa.


Yksi Vanhankaupungin kuvatuimmista ja ihastelluimmista rakennuksista on Aleksanteri Nevskille omistettu ortodoksikatedraali. Kiersimme kirkon ohi ja jatkoimme matkaamme Toompean mäen näköalatasanteille, joissa vierailee aina paljon turisteja.

 
Kohtu-kadulla sijaitseva näköalapaikka on suosituin. Sieltä avautuu vaikuttava näkymä Vanhankaupungin punatiilikattoisten rakennusten ylle. Huomasimme, että näköalapaikka on myös kaupallisesti hyödynnetty. Matkamuistomyymälän vieressä on baari-kahvila. Sepäksi pukeutunut nuori mies myi kolikkokoruja, jotka turisti itse olisi voinut takoa sepän avustuksella. Lupasi seppä jopa toiveen toteutuvan moukarilla paukutellessa.

Vanhakaupunki on täynnä matkamuistomyymälöitä ja pieniä puoteja, joissa myydään paikallisia käsitöitä.  Alueen ravintolat ja kahvilat hyödyntävät monipuolisesti keskiaika-teemaa. Paras esimerkki tuotteistamisesta on Olde Hansa-yritys, joka on sekä keskiaikainen ravintola kolmessa kerroksessa että kauppa, joka myy mm. keramiikkaa, sepäntöitä ja nahkatuotteita. Vierailimme ravintolassa havainnoimassa, miten Anne Kalliomäen luennolla oppimamme käsite ”tarinallistaminen” on käytännössä hyödynnetty yrityksen toiminta-ajatuksessa ja markkinoinnissa.


Olde Hansan työntekijät olivat pukeutuneet keskiaikaisiin asuihin. Ympäri Vanhaakaupunkia näkyi vankkurikojuja, joista myytiin mm. paahdettuja manteleita.


Tallinnalaiset ostavat paljon kukkia. Mekin ihastelimme upeita kukkakojuja Vanhankaupungin porteilla. Moni meistä mietti ääneen, että ostaisi joka viikko tuoreita kukkia kotiinsa, jos niiden hinnat olisivat Suomessakin Tallinnan tasolla. Tulppaanikimpun olisi saanut 70 sentillä!


Ennen illallista kokosimme vielä nopean konseptoinnin työpajan tulokset yhteen. Yksilöpohdinnat koottiin pienryhmissä kokonaisuudeksi ja esiteltiin muille. Timo ja Maj-Lis kuuntelivat ideoitamme keskittyneinä. Opettajat vaikuttivat tyytyväisiltä työskentelyymme. 

Seuraavana aamuna nautimme yhdessä hotellin aamupalasta. Sen jälkeen oli vielä mahdollisuus muutaman tunnin ajan käydä ostoksilla tai kierrellä kaupungilla.


Suomalaisten turistien suosikkikohteita Tallinnassa ovat satama-alueen alkoholimyymälät. Monet hankkivat juhlajuomansa sieltä. Hotellimme lähellä olivat myös SadaMarket ja Merekeskus, joissa voi tehdä esim. edullisia vaateostoksia.


SadaMarket ja satama-alue näkyivät kauniisti hotellihuoneemme ikkunasta. Puolilta päivin luovutimme huoneet ja lähdimme kohti laivaa. Laivamatkalla oli reilusti aikaa tehdä taxfree-ostoksia ja ihailla Tallinnasta tehtyjä hankintoja.


Hanna oli tyytyväinen ostamiinsa koristossuihin. Kotimatkalla kuuntelimme karaoke-esityksiä ja tuijottelimme laivan perävanaa. Laivasta katsottuna huomasi hyvin, miten Vanhakaupunki on suojeltu omaksi alueekseen. Sen lähelle ei saa rakentaa korkeita rakennuksia. Kaupungin tornirakennukset ovatkin selvästi keskusta-alueen puolella.


Paluumatkan kohokohta oli myös risteilybingo. Ei voittoja. Harmi. Drinkkilipun voitto oli tosi lähellä, mutta viekkaat bingokonkarit onnistuivat blokkaamaan Noran juoksukilpailussa. Kotimatka Tampereelle ja Ikaalisiin tehtiin upouudella (jopa tuoksusta sen huomasi!) Tilausliikenne Liikalan linja-autolla. Uudet linja-autot olivat esillä myöhemmin myös keskustorin markkinointi-iskussa.


Markkinointi-iskun siirtäminen lauantaille 27.4. oli hyvä juttu, sillä aurinkokin paistoi silloin, ja väkeä torilla oli enemmän. Lapset oli markkinoinnissa huomioitu hyvin: piirtelynurkkaus, ongintaa ja ilmapalloja.  Meidän tehtävänämme oli jakaa arvontakuponkeja kaupungilla kulkeville ja ohjata potentiaalisia asiakkaita myyntiteltalle, huolehtia lastennurkkauksesta ja kahvituksesta sekä täyttää ilmapalloja.


Kuva Mari Törhönen


Ilona Harjunpää

30.10.12

Ensimmäinen periodi selätetty



Ensimmäinen periodi on nyt onnellisesti tentteineen takana, ja nyt onkin hyvä aika kertoa hiukan opintojemme alkamisesta, kun asiat ovat vielä suhteellisen tuoreessa muistissa.

Opintomme alkoivat elokuun loppupuolella ja ovat siitä lähtien sujuneet kuin siivillä. Orientaatioviikolla saimme valtavan määrän informaatiota, ja otti aikansa, ennen kuin pystyimme sen kaiken omaksumaan. Ihan kaikki ei taida olla vieläkään mennyt kunnolla perille, mutta onneksi ystävälliset ja avuliaat opiskelija- ja opettajatuutorimme ovat vastailleet kysymyksiimme ja mieltämme askarruttaviin asioihin aina tämän ensimmäisen periodin loppupuolelle saakka ihailtavalla kärsivällisyydellä.

Ensimmäisen periodin opintoihimme lukeutui erilaisia aineita viestinnästä yritystoiminnan perusteisiin. Opintojemme ollessa vielä näin alkusuoralla olemme toistaiseksi opiskelleet kaikki samoja aineita, valinnaisten kielten opintoja lukuunottamatta. Alkeiskielten osalta ryhmämme on jakaantunut espanjan, saksan, ranskan ja venäjän opiskelijoihin. Kyseisistä kursseista venäjä alkaa vasta toisessa periodissa, mutta me jonkin muun edellä mainituista kielistä valinneet olemme jo päässeet opiskelemaan suurimmalle osalle entuudestaan vieraiden kielten alkeita. Prosentuaalisesti suurin osa meistä on valinnut itselleen torstai-iltapäivien ratoksi espanjan alkeet.

Opinnot ovat yleisesti ottaen olleet monipuolisia ja mielenkiintoisia. Olemme opiskelleet tavanomaisesti tunneilla, mutta saaneet myös ottaa osaa erilaisiin sekä kokemusta että opintopistetiliä kartuttaviin projekteihin. Muutama opiskelijoistamme oli työskentelemässä Mindtrekissä, ja kymmenkunta on ilmoittanut staffiksi myöhemmin syksyllä järjestettäville Tutkimuspäiville.

Mutta ei työtä ilman huvia, sanotaan, ja se sanonta on tosiaankin pätenyt meillä tämän syksyn aikana. Hurmaavat tuutorimme ovat tutustuttaneet meitä TAMKin opiskelijaelämään erilaisten tapahtumien ja tempauksien muodossa, ja lienee sanomattakin selvää, että hauskaa on ollut. TAMKOn Tursajaisissa ryhmämme päätti olla pitäytymättä matkailu-teemassa ja pukeutui sen sijaan pienen pohdiskelun päätteeksi mafiaksi. Mafia päätöksenä oli lopulta yksimielinen, joten koko ryhmämme edusti äärimmäisen arvokkaasti mafiaperhettämme Rosendahlin rannassa.

Kaiken kaikkiaan opintomme ovat alkaneet mukavasti, ja ensimmäinen periodi oli kaikinpuolin antoisa. Taipaleemme TAMKissa on kuitenkin vasta alussa, mutta miellyttävä ensimmäinen periodi antaa meille uskoa siihen, että matkastamme on muodostumassa opettava, tapahtumarikas ja nauruntäyteinen.

Sateisin syysterveisin

Meri Mikkonen