MONIPUOLISET MATKAMESSUT TÄYTTIVÄT ODOTUKSET

On kaunis leuto talvisää. Aamu sarastaa ja väsyneet opiskelijat kömpivät yksi kerrallaan sisälle bussiin. Kyseinen bussi on lähdössä kohti Helsingissä järjestettäviä matkamessuja. Kaikki olivat päässeet ylös sängyistään ja selviytyneet paikalle ajoissa, vaikka edellisenä iltana oli ollut myöhään venyneet opiskelijabileet.

 Messukeskukseen saavuttiin noin kello 09.00. Meillä oli viisi tuntia aikaa kierrellä siellä, sillä Tampereelle oli tarkoitus läh

teä kello 14.00 aikaan. Messut oli jaettu useaan eri alueeseen. Ulkomaan kohteet olivat ehkä isoin ja näyttävin yksittäinen alue messuilla. Mutta eivät kotimaan esittelypisteet paljoa jälkeen jääneet näyttävyydessä. Myös karavaanari alue oli hienosti esillä.

Ulkomaan osio kattoi monta näyttävää maa- ja kohde-esittelyä. Monet esittelypisteet oli tehty niin mielenkiintoiseksi, että niissä saattoi viihtyä todella pitkäänkin. Esittelijät saivat asiakkaat pysymään paikoillaan muun muassa erilaisilla kilpailuilla, näyttävillä esitteillä ja upealla dekoreerauksella. Englannin kielen taitoa sai myös harjoitella monessa esittelypisteessä, sillä niissä oli kunkin maan paikallista väkeä. Se ei kuitenkaan ollut mikään este eikä edes hidaste, sillä tulevina matkailun ammattilaisena kyseinen kieli täytyy hallita erilaisissa tilanteissa. Niinpä messut olivat myös tässä mielin hyvää harjoitusta tulevaisuutta varten. Tältä osiolta parhaiten mieleen jäi sukelluspiste. Siellä pääsi kokeilemaan sukellusta täyden varustuksen kera. Allas oli vajaa kymmenen metriä pitkä ja vajaa viisi metriä leveä. Syvyyttä sillä oli noin puolitoista metriä, joten ei allasta voinut sanoa pieneksi, kun ottaa huomioon olosuhteet, joihin se oli rakennettu.

Suomi-puoli ei koostunut pelkästään suomalaisista kohteista ja niiden esittelyistä. Siellä oli myös paljon erilaisia maistiaistarjoilupisteitä. Ei ollut yllätys, että Lappi oli eniten esillä. Sitä halutaan tuoda entistä enemmän niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin tietoisuuteen. Lapilla oli monta esittelykojua ja maistiaispistettä. Tarjolla oli esimerkiksi sellaisia herkkuja kuten aitoa kotitekoista leipäjuustoa lakkahillon kera ja poroa monessa erilaisessa muodossa. Kaikkein kulinaristisin herkku oli kuitenkin karhunlihasta tehty makkara. Hintaa sillä oli 105 €/kilo. Maistiaisia täytyi ottaa sitäkin enemmän, sillä opiskelijan budjetti ei tunnetusti ole kauhean suuri ja monesti ei pääse nauttimaan moisesta herkusta.

Karavaanarialueella oli tosi paljon erittäin hienoja asuntoautoja. Tämä alue sai mielikuvituksen ja toiveet heräämään. Luokkalaisten kanssa puhuttiinkin, että mikäli lotossa joskus voitetaan, niin hankitaan asuntoauto ja lähdetään kiertämään maailmaa. Saa nähdä tuleeko tämä haave koskaan toteutumaan. Ei muuta kuin lottokuponkeja täyttämään!

Kaiken kaikkiaan messuista jäi erittäin hyvä kuva. Asioita, joita täytyisi parantaa ja kehittää, ei äkkiseltään tule mieleen. Narikkapalvelun hitaus paikka paikoin oli ainoa negatiivinen kokemus. Mutta loppupeleissä tuo seikka on melko mitätön huolenaihe. Itsellä on motto, joka sopii kaikkiin tilanteisiin, myös tähän: Maltti on valttia!

Ensi vuoden messuja odotellessa

Antton Kekki

Tonttuilua Ylläksellä!

  
Olin koko viime talven töissä Ylläksellä Lapin Safareilla ja läksin sinne nyt uudestaan joulukuun ajaksi töihin, kun sieltä soitettiin. Sain samalla suoritettua pienen osan opintoihin kuuluvasta työharjoittelusta.

Kerron sen verran yrityksen taustaa, että Lapin Safarit on vuonna 1982 perustettu ohjelmapalveluyritys, joka järjestää kesä- ja talviaktiviteetteja eri puolilla Lappia. Asiakkaat ovat lähinnä ulkomaalaisia, kuten brittejä, ranskalaisia, japanilaisia, hollantilaisia ja saksalaisia.  Suomalaisia käy hyvin vähän. Englantia tuli siis puhuttua paljon. Isoin asiakasryhmämme joulukuun ajan oli brittiläinen matkanjärjestäjä First Choice, joka toi matkailijoita Ylläkselle kaksi kertaa viikossa. Heille oli varattu meiltä poro- ja huskyajeluita, kelkkasafareita, joulupukin tapaamista yms. Heille järjestettiin myös aina viimeisenä iltana läksiäisillallinen, jonka jälkeen oli ilotulitus.

Minun työnkuvani oli toimia Front Deskinä toimistolla. Työ oli monipuolista, ja siihen kuului kaikenlaisia hommia. Vastailin sähköposteihin ja puhelimeen, tein varauksia Travius-ohjelmalla, palvelin walk in -asiakkaita, myin safareita ja tuotteita safarishopista, kuljetin ja puin asiakkaita safareille, selvitin kaikenlaisia ongelmia, siivosin, pyykkäsin yms. Viime vuonna tein myös välillä oppaan ja tontun hommia, mutta tällä kertaa en tehnyt yhtään keikkaa. Joulun ajaksi oli palkattu kausioppaiden lisäksi tonttuoppaita ympäri Suomea, ja oli kiva taas saada uusia tuttavuuksia. Toki vanhojakin tuttuja oli joukossa, ja heitä oli mukava taas nähdä.

Asuminen tapahtui rivitalohuoneistoissa, ja neljä asui aina yhdessä kämpässä. Jaoin huoneen kämppikseni kanssa, joka teki samaa hommaa toimistossa kuin minä. Hän oli todella mukava, ja yhteiselo sujui hyvin kaikkien kanssa. Vapaa-ajalla kävimme yhdessä viettämässä aikaa Pub Selvässä Pyyssä. Toki kävimme myös esim. kelkkailemassa, laskettelemassa ja lumikenkäilemässä. Lunta oli mukavasti ja pakkastakin ihan tarpeeksi. Ja maisemathan ovat Ylläksellä aivan mahtavat, varsinkin tunturin päältä. Joulukuu meni nopeasti ja uudenvuoden jälkeen oli jouluoppailta työt ohi ja paluu kotiin alkoi. Oli haikea taas sanoa kaikille hyvästit ja palata etelään ja arkeen. Mutta ei tiedä, vaikka sitä taas ensi talvena löytäisi itsensä Lapista.

Heidi Tuominen